4. osa

Näin juhannuksen kunniaksi ajattelin tehdä teille uuden osan. Hauskaa keskikesää kaikille!

----------      ----------

KASVUA, HELPOTUSTA JA KIUSAAMISTA

Amy oli alkanut pikkuhiljaa toipua keski-iän kriisistään, ja touhuamaan lastensa kanssa enemmän. Hän huomasi saavansa iloa ja lohtua siitä. Ja pitäisihän varsinkin Ossin taaperoajan lopusta ottaa kaikki ilo irti. Hän kasvaisi jo tänään illalla... Samoin Enesmaalla oli synttärit tänään. Asia lohdutti Amya. Pian hän ei joutuisi enää olemaan yksin aikuinen muiden nuorempien joukossa. Enesmaasta luopuminen oli jo alkanut tuntumaan aivan hirvittävältä ajatusvirheeltä.

Pojat tulivat paremmin kuin hyvin toimeen keskenään. He olivat parhaita ystäviä keskenään, mikä oli suuri helpotus vanhemmille, varsinkin Enesmaalle, joka oli huolehtinut molempien leikityksestä Eeron ollessa vauva. Nyt poikia ei näkynyt eikä kuulunut, ennen kuin he huusivat ruokaa. Ja sitäkin he tekivät yhdessä.:D

Siivotessaan ullakkoa, Amy oli tehnyt löydön. Hänen ja Enesmaan lukion päästötodistukset olivat lojuneet kaikki nämä vuodet rojujen ja pölyn seassa. Enesmaan päästötodistus oli ollut varsin hupaisaa katseltavaa...;D Amy puhdisti, ja ripusti ne seinälle. Mitäköhän Enesmaa sanoo tultuaan töistä...


Pian koittikin ilta, ja Enesmaa ja Ossi saisivat puhaltaa kynttilät kakuistaan. Ossi lähtisi jo koulutielle, ja Enesmaa hyppäisi Amyn kanssa aikuisuuteen. Ossihan se tietenkin halusi puhaltaa ensimmäisenä kynttilät kakustaan. Onnea!

Ja sitten Enesmaa sai luvan astua aikuisuuden portista sisään. Onnea! (Oletteko huomanneet, että Enesmaa on aina syntymäpäivillä yöasu päällään!.D)


Ja tässä meidän hurmaava koululaisemme! Ossi sai uudeksi piirteekseen surkimuksen...

"Isä, menen ulos testaamaan synttärilahjaani!" Ossi huusi, ja juoksi ulos.

Amykin oli alkanut edetä urallaan mukavasti, vaikka kuvasta nyt ei ihan sitä käsitystä saakkaan..;D (Sorry, tuo seinä...)

Enesmaan kasvun jälkeen Amy oli päässyt kokonaan eroon kriisistään. Nyt hän ei enää tuntenut olevansa ulkopuolinen, päinvastoin, elämänsä vedossa! Enesmaan ja Amyn suhde kukoisti.<3

He touhusivat keskenään milloin mitäkin pöhköä...

Ossi huolehti pikkuveljestään kasvustaan huolimatta. Eero oli täysin riippuvainen isoveljestään, ja painosti tätä koko ajan leikkmään kanssaan. Ossi leikki kuitenkin mielellään Eeron kanssa, sillä hän sai ajatuksensa hetkeksi sen avulla pois koulun alkamisesta. Saanko minä ystäviä? Osaanko mitään? Hyppäänkö oikeaan bussiin? Miljoonat kysymykset pyörivät hänen päässään.


Yö koitti, ja seuraavana päivänä alkaisi koulu. Ossi näki jo painajaista laastatrimerestä, kun joku koulun "pahis" rökittää hänet.

Amy oli laittamassa aamiaista, kun Enesmaa tuli ulko-ovesta sisään, ja koputti häntä olalle. Mitäköhän asiaa hänellä minulle on? Amy mietti ihmeissään.

"Kröhm, hyvää nimipäivää rakas!" Enesmaa onnitteli rakasta vaimoaan, ja ojensi ruusukimpun tälle. "Häh?" Amy kysyi ihmeissään, ja jatkoi: "Onko tänään mun nimipäivä?" "On, rakas. Etkö muistanut?" Enesmaa kysyi ihmeissään. Amy pudisteli verkaisesti päätään, mutta kiitti ja halasi hymyillen miestään.

Aamiaisen jälkeen oli Ossin aika hypätä ensimmäistä kertaa koulubussiin. Häntä jännitti aivan suunnattomasti. Häntä jännitti myös, miten hän pärjäisi koulussa piirteenään surkimus... Kuitenkin hyvillä mielin hän lähti kohti koulua.:)

Vielä muutosta kaivatessaan, Amy oli soittanut rakennusmiehet jyräämään vanhan talon, ja kentamaan uuden tilalle. Asiaa ei saanut enää peruuttua (eikä sitä tosin haluttukkaan), joten perhe lähti, tosin ilman koulun penkillä istuvaa Ossia, kohti rantaa viettämään päivää.

                                                            
                                                         **********************

Ja tässä uuden talon esittelykierros.
Talon julkisivu

Tässä keittiöruokasaliolohuone-yhdistelmä.:)


Tässä pikkuisen Eeron huone. Hän tahtoi sinisen huoneen, koska hän rakastaa sinistä!

Tämä on Ossin huone. Hänenkin huoneensa väriskaala on lempivärin mukaan.:)

Enesmaa ja Amy halusivat tyylikkään ja yksinkertaisen huoneen.

WC/ kylpyhuone


Ja tässä eteinen. Edessä olevasta ovesta pääseen vessaan, vasemmasta ovesta keittiö...-yhdistelmään, oikealla ylhäällä olevasta ovesta poikien huoneisiin, ja oikealla alhaalla olevasta vanhempien huoneeseen. Ja nyt kärsitäänkin taas rahapulasta...:)

                                                           
                                                       ***********************

 Koulusta uuteen kotiin tullessaan Ossi ei ollut iloinen. Hänen pelkonsa oli toteutumassa. Hän kertoi kiusaamisesta äidilleen, ja Amy lupasi ottaa yhteyttä kouluun, jos kiusaaminen ei lopu. "Kulta, kerro asiasta myös opettajallesi", Amy kehotti, ja passitti pojan tekemään läksyjä, sitten kun olisi saanut tutkittua uutta kotiaan tarpeekseen. Ossi päätti kuitenkin tehdä parhaansa koulun eteen kiusaamisesta huolimatta.
(anteeksi, kuva on otettu vielä vanhassa talossa)

----------      ----------


Siinä se! Kiitos kaikille kommentoineille! Se antaa suuresti lisäpuhtia uuden osan tekoon. Kommentoithan tätäkin osaa? :) Hauskaa jussia kaikille!

Miten kiusaaminen edistyy? Hyppääkö Eero kenties myös koulutielle? Lue se seuraavasta osasta!

3. osa

Jes, tästä starttaa kolmas osa! Mennään suoraan osaan.

----------    ----------

MINULLAKO RYPPYJÄ?!

Ossi oli alkanut harrastaa vanhempiensa tietämättä pihalla käymistä ulkona keskellä yötä. Heti mielestään tarpeeksi nukuttuaan Enesmaan ja Amyn korvat saivat kyytiä, ja päästyään pois kehdosta ja vanhempien painuessa untuvien väliin, hän hiippaili ulos. Usein hän otti mukaansa lempilelunsa Prum-nimisen auton, ja leikki sen kanssa. Prum olikin ensimmäinen Ossin sanoma sana jokelluksen jälkeen. Kerran kuitenkin Enesmaa oli unohtanut käsipainonsa lelulaatikon päälle, eikä Ossi saanut Prumia ulos. Ossi oli juuri lähdössä taapertamaan tontin ulkopuolelle kohti kaupunkia, kun hän kuuli kamalaa ääntä, jota ei ollut ikinä pienessä elämässään kuullut! Hän juoksi äkkiä sisään, ja tarrautui oman kehtonsa jalkaan kiinni. Ossi oli niin peloissaan, ettei osannut itkeäkkään. Noh, lehmäthän ne siellä vaan ammui. Pian hän kuitenkin rauhoittui, ja alkoi nyppiä Amyn kukkasen terälehtiä irti. Toivottavasti Amy on hellämielinen...

Amy pääsi Ossin tempauksesta onneksi helposti ylitse, olisihan tänään Amyn aika kasvaa aikuiseksi! Amy ei ollut kuitenkaan odottanut tätä kovinkaan innolla. Nyt hänen täytyisi heittää hyvästit nuoruudelle, kauneudelle, viehättävyydelle ja ennen kaikkea sileälle iholle! Amy päätti kuitenkin ottaa kaiken ilon irti synttäreistään, niin kuin kuvasta näkyykin! Onnea!


Kasvunsa jälkeen Amy oli lievästi kuitenkin järkyttynyt. Hän ei osannut varautumisesta huolimatta kuvitella ryppyjä omaan naamaansa, ja avasi hiukset, jotta rypyt peittyisivät edes hieman. Amy oli jo todennut, ettei rasvoista ja kaiken maailman tatinoista ollut paljoakaan apua. Tällaisille simeille vanheneminen olisi kova paikka, joille kauneus on ollut henki ja elämä.


Enesmaa oli huomannut Amyn lohduttomuuden, ja yrittänyt piristää tätä. Hän oli kuitenkin todennut, että Amy pääsisi varmasti parhaiten itsensä kanssa yhteisymmärrykseen, kun saisi omaa aikaa. Enesmaa yritti kuitenkin olla mahdollisimman paljon avuksi, ja leikki Eeron ja Ossin kanssa aina kun ehti.


"Ossi, tuolla lentää kärpänen. Sano, kär-pä-nen." Amy oli huomattavasti masentunut, eikä keksinyt millään edes puheenaihetta. Enesmaa alkoi jo huolestumaan, kärsiskö hänkin noin pahasta keski-iän kriisistä vanhennuttuaan...


Aina välillä Enesmaan ollessa töissä Amy puhkesi lohduttomiin kyyneliin. Hän mietti, etteikö muka mitenkään pysty muuttamaan tilannetta? Hänestä kaikki tuntui niin arkiselta ja tylsältä. Hän yritti ryhdistäytyä, pisti hiuksensa uuteen uskoon, ja yritti näyttää nuorekkaalta. "Leuka ylös, Amy. Täältä tullaan vapaa maailma!" hän myhäili.

Hän käveli ulos, kun oli laittanut Eeron ja Ossin nukkumaan. Amy katsoi kaukaa loistavaa, ja elämää kuhisevaa Bridgeportia. Hän aikoi ottaa itseään niskasta kiinni, eikä vajota masennukseen. Hän aikoi  tehdä muutosta elämäänsä, eikä elää tavallista arkea läpi elämänsä!


Amy lähti yön pimeinä tunteina kaupungille. Hän ajoi kohti keskustaa, kun kuuli upeasta talosta kovaa meteliä. Juhlat olivat selvästi parhaimmillaan, ja Amy tarvitsi revitystä, joten lähti kuokkimaan juhlia. Hän tapasi juhlien emännän, Emmy Starrin, neljän tähden julkkiksen, mutta ei ollut selvästikkään tervetullut, joten lähti suosiolla kohti keskustaa. Hänellä pyöri ajatuksia uusista vaatteista, asunnosta ja jopa miehestä. Suuremmat muutokset saisivat kyllä hetken vielä odottaa...


Kotona Enesmaa oli huolissaan vaimostaan. Amy oli kyllä (onneksi) kertonut Enesmaalle lähtevänsä yöksi kaupungille, mutta yleensä niin rauhallinen, rakastava ja varma Amy oli kadonnut kuin tuhkana ilmaan. Enesmaa oli pyörinyt sängyssään kauan, mutta päättänyt mennä tuulettamaan aivojaan ulos, ja hyppiä ruutua. "Toivottavasti asiat selviävät..." , hän mietti.

Aamulla Enesmaa oli huojentunut löytäessään vaimonsa vierestään. Hän suuteli hellästi Amya, ja muistutti Eeron syntymäpäivistä. Kauhistuneena Amy pomppasi istumaan, ja kuiskasi: "Kakku?! Olen surkea äiti!"  "Ei hätää. Leivoin kakun edellispäivänä ollessasi Odinen kanssa lenkillä", Enesmaa rauhoitteli, ja suuteli vaimoaan hymyillen uudelleen. "Kiitos", Amy kuiskasi, ja halasi rakasta miestään. Miten hän kehtasikaan ajatella toisia miehiä, kun hänellä oli Enesmaa, jota hän ei edes ollut ansainnut? Silti Amy kaipasi muutoksia elämäänsä...

Eeron syntymäpäivät aloitettiin hetimiten. Kyllä aika kuluu äkkiä. Juurihan vasta haikara hänet toi... Onnea Eero!

Suloinen taapero Eerosta tuli! Ulkonäöltään aivan kopio isoveljestään, mutta tummemmalla iholla ja hiuksilla.:)


Taloa laajennettiin hieman, ja pojille tehtiin oma yhteinen huone. Nyt Ossillakin on onneksi ikäistään leikkiseuraa.


Amy tutkiskeli koko ajan mahaansa. Hän oli varmasti lihonut ainakin puoli kiloa. Aivan varmasti...


Ja ryppyjä tuli lisää hänen mielestään minuutin välein. Huushollin peili on varmaan jo kulunut puhki...

Amy lähti kaupunkiin Enesmaan ollessa töissä, ja uskaltautui ottamaan pienokaisilleen ensimmäistä kertaa lastenvahdin. Ei kyllä pahan näköinen vahti...:P


Kaupungilla Amy meni hankkiaan stylistilta uuden vaatetuksen, mutta tuohon Amy ei kyllä Enesmaata vaihtaisi...

----------    ----------


Noin. Siinä kolmas osa. Tämä ei ollut ihan niin pitkä kuin aikaisemmat, mutta hitaammin etenevä (toivottavasti), ja ei niin arkinen. Kommentoithan?:)

Seuraavassa osassa selviää, miten Amy pääsee yli keski-iän kriisistään, ja tuleeko perheen elämään suuria muutoksia? Kasvuakin on kenties luvassa... Lue se neljännestä osasta!

2. osa

 Nyt lähtee toinen osa matkaan. Kokematon kun olen näiden blogien kanssa, testaan laittaa kuvaan kuuluvan tekstin ennen kuvaa. Kommentoikaa sitten kumpi on parempi. Ja vieraskirjaan saa myös jättää kommentteja. :) (Anteeksi, osa kuvista hämäriä...)

------------    ------------

PERHEENLISÄYSTÄ KERRAKSEEN

 Amy ajatteli tehdä rakkaalle miehelleen päivälliseksi Enesmaan lempiruokaa. Olisihan hänellä nyt rutkasti aikaa äitiyslomallaan, ennen pienokaisen syntymää. Ja paranisivathan siinä Amyn ruuanlaittotaidotkin työtä varten, sitten kun hän sinne taas pääsee.



Enesmaan saapuessa kotiin, Amy oli vastassa miestään. Enesmaa juoksi syleilemään vaimoaan, ja kertoi jotain niin innoissaan ja nopeasti, ettei Amy saanut ollenkaan tolkkua. Amy keskeytti Enesmaan tulisella suudelmalla ja kysyi vasta sitten Enesmaan asiaa. Mies oli saanut ylennyksen liikennepoliisiksi, sekä vielä bonusta! Amy oli niin onnellinen. Rahapulaa saataisiin tämän ansiosta parannettua edes vähän. "Minulla on sudennälkä", Enesmaa ilmoitti. Amy hymyili, ja veti miehensä ruuan eteen. 


Amy oli huomannut ruokahalunsa selvästi kasvaneen raskauden aikana, ja samoin unen tarpeen. Hänen vatsaansa potkaisi joku aina välillä aika kovaakin. Enesmaa oli alkanut kutsua vatsan asukkia kunnon pojaksi, mutta Amy oli aina mieltänyt tulevan pienokaisensa tytöksi. Raskaus alkoi olla jo viimeisillään, ja Amyn käveleminen myös jo hitusen hankalaa...:D


Amy nautti olla pihalla, kun joutui viettämään päivät yksin. Hän oli tehnyt talon eteen kivetyksen, ja istuttanut kukkia sen ympärille. Bambukin oli saanut oivan kasvupaikan Kuutamoiden pihasta. Vanhan autonromun hän oli kunnostanut ystävänsä kanssa, josta perhe sai kelpo kulkupelin. Enesmaa oli jo kauan haaveillut kaukoputkesta, ja rahatilanne oli sentään jo karttunut sen verran, että sellainenkin voitiin ostaa.

Illan hämärässä Enesmaa leikki uudella lelullaan innoissan, kun yhtäkkiä Amy huusi jotain: "Lapsivesi!"   Enesmaa hädintuskin tajusi asiaa, kun mahaansa pitelevä Amy käski Enesmaan hakea auton, ja lähteä sairaalaan.


Pian Amy kuitenkin käveli sievä poikavauva sylissään ulos sairaalasta. Amyn oletus oli mennyt väärään, mutta nyt Amysta oma poika tuntui luontevalta. Molemmat vanhemmat olivat onnesta soikeina omasta kääröstään. Poika sai nimekseen Ossi, ja hänestä tuli virtuoosi ja sohvaperuna. Katsellessaan Ossia, Amylta vieri poskelle iso onnenkyynel.


Kun tuore isä sai poikansa käsivarsilleen, Enesmaan suupielet nousivat korviin. Hän ei voinut uskoa, että oli isä, ja piteli tässä ja nyt esikoistaan ensimmäitä kertaa sylissään.Vaikka Ossi ei ollut ollut maailmassa vielä kuin hetken, hänellä oli jo suuri osa vanhempiensa sydämestä.


Enesmaa ja Amy saivat huomata äkkiä, että vauvasta oli suuri vastuu. Ossi vaati vuoroin ruokaa, vuoroin huomiota, mutta parkua riitti silti. Vanhempien onneksi, vauvat kaipaavat unta myös usein.

Ossin uinuessa kehdossaan, Enesmaalle ja Amylle jäi hieman kahdenkeskistä aikaa. He olivat puhuneet jo jonkin aikaa toisesta lapsesta, ja myös siitä, että toiveena olisi, ettei lapsilla olisi kovin paljoa ikäeroa. Ossin nukkuessa Enesmaa ja Amy taisivat pistää kunnolla ranttaliksi...

Enesmaalla koitti myös vapaapäivä töistä. Hän oli kova poika rukkaamaan kaikenlaista, mutta nyt hän sai oiken korjata tavaroita. Ensin hanaa....


...ja sitten WC-pönttöä.


Sen jälkeen oli Amyn vuoro. Hän sai siivota ensin suihkun....

....ja sitten WC-pöntön. "IHANAA! Argh... siivous!" Amy manasi tsekseen.


Amy alkoi jälleen oksentelemaan. Hänellä oli jo suuret aavistukset asiasta, mutta ei lyönyt asiaa varman päälle, ja päätti kertoa asiasta Enesmaalle vasta varmistuttuaan asiasta. Amy kyllä toivoi kovasti toista lasta, mutta oli tällä hetkellä aika uuvuksissa.


Ossin nukkuessa Enesmaa ja Amy pelasivat usein shakkia. Muuten heidän täytyi vuoron perään juosta hoitamassa häntä. Enesmaa oli jo todella taitava logiikassa, mutta Amy voitti hänet siitä huolimatta aika usein.  "Naiset...", Enesmaa tuhahti Amyn voitosta, mutta hymyili sitten taas.


Amy oli innoissaan jälleen, kun hänen vatsansa pulpahti pystyyn. Nyt hän oli varma toisesta lapsestaan, ja voisi kertoa siitä Enesmaalle. Enesmaan reaktio oli saman kaltainen kuin viimeksikin, ja Amy oli onnellinen. Tänään oli kuitenkin suuri päivä toisellakin tapaa, nimittäin heidän esikoisensa kasvaa taaperoksi! Onnea!

Ossista kasvoi oikein suloinen poju. Hiusten ja silmien väri on äidiltä, mutta kasvon piirteitä paljon isältä, varsinkin silmät. Ihonväri on vanhempien väliltä.


Taloa laajennettiin Enesmaan ansaitsemilla rahoilla, jotta lasten tavarat mahtuvat sisään. Kalusteet ovat vihreävoittoisia, koska Ossin lempiväri on vihreä.

Ossia opetettiin potalle, ruokittiin syöttötuolissa, opetettiin kävelemään, nukutettiin, leikitettiin ja laitettiin itse leikkimään ja vaikka mitä. Lapsenhoito jäi suurimmaksi osaksi Amyn harteille Enesmaan töiden vuoksi, mutta kyllä isäkin hoitoon osallistui.

Amyn toisen synnytyksen aikakin koitti, ja yt Enesmaain osasi jo toimia. Auto oli lähtövalmiina ennen kuin Amy ehti edes tajuta kunnolla. Aika leppoisasti, mutta ripeästi hän autoon kipusi. Sitten huristettiin kohti sairaalaa.

Kohta Amy kiikutti jo toista poikaansa kotia kohti. Nimekseen poika sai Eero, ja hän on ystävällinen ja hyvä. Kauaan ei uutta tulokasta ehditty ihailemaan, kun Eero jo alkoi rääkyä ruokaa.



 ---------------     -------------


Noin, toinen osa paketissa. Muistakaa kommentoida. Niitä olisi kiva lukea. Myös te, jotka olette vahingossa eksyneet blogini.:) Seuraavassa osassa selviää, miten Amy ja Enesmaa selviävät kahden lapsena kanssa. Onko tiedossa kenties lisää synttäreitä? Kyttää siis seuraavaa osaa!